riianturkulainen

Tuskien taipaleen loppumetreillä, ennen joululomaa haluaisin nopeasti jakaa mielessä pyörineitä ajatuksia. Viimeisen kahden kuukauden aikana 99% valveillaoloajasta (ja miksei siitä muustakin) on kulunut opintojen parissa, mutta niinä muutamina vapaina hetkinä olen syystä tai toisesta usein ajautunut ajattelemaan molempia kotimaitani. Haluan tietenkin jakaa positiivisia ajatuksia niistä ennen sukellusta syviin yliopistovesiin. Törmäsin somessa karttaan, joka oli tehty huhtikuun 2018 eurobarometer kyselyn pohjalta, ja jonka perusteella 80-90% suomalaisista vastasivat olevansa samaa mieltä väitteeseen että yleisesti ottaen useimpiin ihmisiin maassasi voi luottaa. Samaan kategoriaan ylsi tämän mukaan vain Tanska. Mietin täällä toisessa maassa ja kulttuurissa asuvana tippa linssissä, että se on sitten hieno asia se. Tämä asia näkyy ihan käytännössä toisinaan todella paljon kun keskustelee kansainvälisessä porukassa. Toivottavasti kukaan ei ota tätä itsestäänselvyytenä! En tutkinut lähteit

Kesällä muistan kuulleeni, että olisi kiva kuulla millaista arki on ihan käytännössä. Kirjoittelen nyt siitä, koska epäilen, että kirjoittamiseni jäävät taas parin viikon kuluttua vähän vähemmälle kun kokeet alkavat. Tulossa on yhteensä 12 isompaa välikoetta viikkotestien lisäksi ja semman lopuksi maksimissaan 3 iisooaa eksamia. Maanantai: Herään klo 6:30...Tai torkutan 10 min. Torkutan seuraavat 10 min. Samalla kaavalla mennään kunnes klo on 7:20 ja täytyy nousta ylös, skipata joko kahvi, aamupala tai molemmat. Vaihtoehtoisesti herään täysin pirteänä klo 6:45 ja nautin aamukahvista ja elämästä (tuskin). Reppuun laitan fysion muistiinpanot, labratakin ja muut tarpeelliset asiat - tai unohdan jotain kuten juomapullon. Hyppään pyörän selkään ja polkaisen toiselle puolelle jokea kohti RSU sports departmentia ja tässä kohtaa elämä on jo ihan siedettävää, joskin täytyy varoa viikonlopun jäljiltä lasinsirpaleita kadulla. Eli noin kahdeksalta alkaa viikko ihanan valinnaiskurssin -sauvakäve

Täällä taas...Riiassa! Kesä 2018 tuli ajoissa ja kesäsäitä riitti. Pääsin viilentymään helteiltä töihin jopa kuuden viikon ajaksi, ja vaikka töiden teko onkin aina kivaa, on tämän vanhainkotikesän jälkeen selvä suunta eteenpäin uusia haasteita kohti. Opiskelukavereiden kanssa on jo kesän aikana pohdittu kovasti minne kukakin kolmannen vuoden kesänä voisi päätyä harjoittelemaan käytännön taitoja. Takaisin tähän kesään. Luonnollisesti kesän kohokohdat vietettiin merellä ja vuorilla. Ne päivät kun sai killua veneessä, pulikoida meressä, tutkailla luontoa, patikoida huipulle, puhua huonosti hallituilla kielillä, syödä ylettömät määrät raclettea jäivät mieleen. Itseasiassa näitä ehkä vähäisiä kesän menoja kun muistelee niin kesä oli todella onnistunut. Sekä Suomi että keski-Eurooppa kylpi auringossa ja ihmiset hiessä. Se oli kunnon kesä se. Iloisia, ihania, rakkaita kasvoja jäi myös mieleen yllin kyllin. Erityisesti kaksi päivää vanhat kummivauvan ruttunaama on korvaamaton muisto kuten my

Omille prioriteeteilleni uskollisena järjestin itselleni melkoisen tiukan exam aikataulun 3. semman loppuun. Se oli harkittu teko, ja tiesin, että se sisältää vähintäänkin sipauksen riskejä ja extra stressiä. Päätöstä  puolsi se, että olin pärjännyt colloquiumeissa eli välikokeissa kivasti omalla hyvällä tasollani (lukuunottamatta muutaman viikon jaksoa keskellä semesteriä jolloin ei vaan huvittanut lukea niin paljon) ja se, että halusin lomaa ennen kesätöiden alkua. Keskinkertainen stressi rasitti semman alkupuolelta lähtien, joten olisi kiva päästä lomalle mieluummin aiemmin kuin myöhemmin. Lisäksi olin saanut autopassit 2/3 niissä aineissa, joissa pidin sitä erityisen tärkeänä (fysiologiasta, joka jatkuu ensi semesterillä ja mikrobiologiasta, josta pidin erityisesti). Nyt kaikki on hyvin tulosten jälkeen, mitään ei tarvinnut uusia ja loma on todellinen, mutta tähän liittyy mutta. Lisää taustatietoa. Toukokuun loppupuolelta lähtien, kahden koevapaan viikon jälkeen meillä on ollut t

Semesterin loppua odotellessa joutuu melkoisella tavalla paiskimaan töitä. Colloquiumeista on nyt 5/10 tehty, ja loppu semesterin tulosten perusteella pääsen tekemään x määrän exameja kesäkuun lopussa/heinäkuun alussa (tai 4. semesterin lopussa). Semesteri päättyy juhannukseen, ja jo nyt on  juhannuksen jälkeiselle maanantaille anatomian exam luvassa. Todennäköisesti histologian exam on heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Siinä missä vanhat tutut aineet anatomia ja histologia menevät omalla painollaan ja ovat ehkä hieman jääneet taka-alalle ajatuksissa, tämän semesterin uudet aineet ovat vieneet paljon aikaa ja ovat myös olleet tietyllä tavalla mielenkiintoisempia. Mikrobiologia erityisesti on ollut mielestäni erittäin kiinnostavaa, joskin monimutkaista. Nyt käsittelemämme immunipuolustuksen toiminta on niin spesifistä ja moniulotteista, mikä jaksaa ihmetyttää. Fysiologia on myös tosi kiinnostavaa, mutta se miten kurssi on organisoitu on ehkä hieman vienyt minulta mielenkiintoa, koska

Tulipa nyt mieleen laittaa nämä kauniit keväiset kuvat viime päiviltä. Asteet ovat olleet kahden kympin tuntumassa parina päivänä, ai että.

Välillä vähän vapisuttaa, milloin mistäkin syystä. Yleensä joko liiallisesta tai liian vähäisestä kahvin määrästä. Kevätapina taas viittaa siihen, että tuntuu toisinaan apinamaiselta kun toistaa samoja juttuja ja vastailee samoihin käskyihin yliopiston suunnalta päivästä ja viikosta toiseen. Kevät toki aiheuttaa myös sellaista kivaa vapinaa kun aurinko porottaa ja lumi sulaa. Viime kirjoituksen aikaan kuukausi sitten oli kovin talvista, nyt ei ole enää lunta maassa. Kuukausi on kulunut vauhdikkaasti, erityisesti reilu viikon LOMA Suomessa. Loma, joka koostui vähemmistä yöunista kuin elämä Riiassa (ei, yöuneni eivät huvenneet minkäännäköiseen ulkoiluun tai huvitteluun). Jokatapauksessa viikko teki mulle tosi hyvää. Töiden tekeminen on aina mukavaa, luettuakin tuli ja erityisesti suomalaisten lajitoverien näkeminen oli tosi kivaa. Ja eihän siitä nyt mihinkään pääse, että Turussa on aina kiva viettää aikaa. Eikä sitä mämmin syömistä tietenkään voita mikään. Paluu Riikaan on ollut

Tällä lukukaudella meillä on kuusi seitsemän kurssia: fysiologia, microbiologia, anatomia, histologia, latvia, genetiikka (unohtui!) ja valinnainen. Uusina aineina alkoi fysiologia, microbiologia ja genetiikka, sekä tietysti valinnainen on joka semesterillä uusi. Minun valinnainen on Death and dying, jossa perehdytään kuoleman käsitteeseen filosofiselta kantilta. Työläimmät kurssit ovat fysiologia ja microbiologia, joissa on jokaisella tunnilla testi. Käytännössä valmistelemme noin 10 kysymystä, jotka ovat colloquiumiin tulevaa materiaalia. Fysiologia alkoi hermoston ja lihasten fysiologialla. Joka tunnilla teemme myös pienen mittauksen, esimerkiksi täällä viikolla teimme elektromyografian (EMG) eli lihassähkökäyrän ja analysoimme sen. Microbiologiassa olemme tutustuneet bakteereihin mikroskoopilla ja opetelleet niiden luokitusta, metaboliaa jne. Myös niillä tunneilla tehdään aina jotain käytännönläheistä. Genetiikssa opetellaan geneettistä periytymistä , eri tavoin periytyviä saira