Olipa melkoinen alkuvuosi 2023! State exam oli 9.-12.1. ja se meni kaikilta osin hyvin. Teoriaosuus oli vaikeampi minulle, johtuen luonnollisesti siitä etten saanut luettua kuin noin 1,5 kuukautta ja maksimissaan kolme tuntia päivässä. Olen kuitenkin hyvin ylpeä ja iloinen, että se riitti. Tähän valmistautumisajanjaksoon liittyi paljon väsymystä ja kaikenlaista jaksamattomuutta, eli en pitänyt mitenkään itsestäänselvänä että saan kokeen tehtyä hyväksytysti. Tässä kohtaa sain apua ja tukea psykologin käynneistä, ja olenkin iloinen että sain kannustusta tähän vanhemmilta kolleegoilta, jotka kertoivat omista burn out -kokemuksistaan lääkiksen lopulla.
Loppukokeessa oli vaikeita, pieniä kysymyksiä, mutta myös isoja, selkeitä kysymyksiä. Käytännön osuus oli positiivinen yllätys minulle. Proffat olivat tosi kivoja ja reiluja, ei ollenkaan sellaisia ikäviä vaan kannustivat ja kehuivat. Tosin olen kuullut, että joillain opiskelukavereilla ei ollut näin hyvä tuuri. Kaikenkaikkiaan olen ymmärtänyt, että semesterimme opiskelijat pärjäsivät kokeessa todella hyvin. Lapsemme olivat mukana Riiassa sekä state exam aikana että valmistujaisissa, ja se oli minulle ja meille tärkeää. He ovat niin rakkaat ja ihanat, pärjäsivät jälleen erinomaisesti. Nyt on onneksi kiireet hetkeksi ohi.
Valmistujaiset olivat yksipäiväiset juhlat, mutta voi miten ihana juhlava päivä se olikaan. Juhlat alkoivat kello 11 yliopistolla. Vedimme valmistujaiskaavut päällä ongelmitta ja otimme kuvia ennen juhlien alkua. Lasten molemmat isovanhemmat ja yksi täti olivat paikalla huolehtimassa heistä. Juhlassa oli mielenkiintoisia, toisistaan lähes vastakkaisia elementtejä. Arvokasta pönötystä sekä toisaalta vauhdikkaita musiikkiesityksiä. Kävimme yksitellen, minä ja mieheni peräkkäin hakemassa todistuksemme lavalta. Tapahtuma oli tunteikas ja sen kruunasi semesterin johtajamme Markuksen puhe, joka osui ja upposi. Illalla kävimme yhdessä perheen kanssa syömässä, ja sen jälkeen lähdimme siskoni ja mieheni kanssa iltajuhlaan. Siellä oli todella mukavaa tavata vielä viimeistä kertaa kurssikavereita ja nauttia iloisesta tunnelmasta.
Valviraa käy kiittäminen kun saimme lääkäriksi laillistumisen hoidettua kahdessa viikossa. Myös lääkäriliitto regoi asiaan päivässä. Nyt on siis todettava, että lääkis on takana, ja lääkärintyöt edessä! Sitä ennen aion kuitenkin levätä, nauttia vauvastani ja valmistautua uuden kotimme valmistumiseen!
Isoin kiitos mukana kulkeneille, koko laajalle tukijoukolle! Tämä matka ei olisi ikinä onnistunut ilman teitä. Ja tsemppiä kaikille, joilla vielä lääkis on kesken. Älä riko itseäsi matkalla, vaikka hurjaa venymistä tarvitaankin. Pyydä ja ota vastaan apua.
Kommentit
Lähetä kommentti